Olen hämilläni, meillä remontoidaan...

Tässä vähän kuvia tämän kesän lomareissuilta. Ihania hajuja ja muutenkin mukavaa on ollut :)

Emäntä ehdotteli 9 vuotta isännälle, että tehdään aita nurmikon ja hiekkapihan väliin, näin voisin olla vapaana nurmikolla, eikä minua tarvitsisi koko ajan vahtia, sillä hyökkään kadulla kulkevien uroskoirien kimppuun....tytöt saavat kyllä kulkea rauhassa.
Tänä keväänä emännän toive toteutui...siis emännän...ei minun.
Minä en tykkää, en viihdy pihalla yksin. Ensin yritän kohteliaasti koputella terassin oveen ja jos se ei tuota toivottua tulosta haukun kimeää, ärsyttävää haukkumista, kunnes ovi avataan.

Ennen minua perheessä oli kaikkiruokainen suursyömäriotus labradorin noutaja.
Isännän ja emännän oli vaikea tottua siihen, etten minä todellakaan voi syödä kaikkea ruokaa.
Kärsin moninaisista vatsavaivoista; oksentelin ja ripuloin usein.
Eläinlääkäri ehdotti, että kokeilisimme Royal Caninin Sensitivity Control kuivamuonaa.

Olen jo parin vuoden ajan syönyt pääsääntöisesti sitä ja vatsani voi hyvin.

HAUSKAA VAPPUA!

Yritin piiloutua emännän ja isännän matkalaukkuun, mutta ....ei onnistunut.
Pääsin kuitenkin hyvään hoitopaikkaan mummin ja ukin hemmoteltavaksi.

 Lenkillä satamassa.

Mieluummin nukkuisin emännän vieressä, mutta kyllä tämä mollamaijakin on ihan ok!

Tänään meillä oli iltalenkillä suuri seikkailu.
Berninpaimenkoiran pentu lähti seuraamaan meitä, emmekä päässeet siitä eroon. Koiran perässä roikkui talutusremmi.Otimme siis koiran kiinni.
Emäntä talutti berninpaimenkoiraa ja isäntä minua.
Emme tunteet pentua, joten lähdimme poliisilaitokselle, mutta siellä ei ole ketään klo 16.15 jälkeen...hmm turvallista....
Isäntä soitti löytöeläinkotiin, mutta sieltä ei ollut kukaan kysellyt pentua.
Kyselimme "koiraihmisilta" ja eräs koiran ulkoiluttaja arveli nähneensä saman pennun aikaisemminkin karkuteillä. Pari muutakin ulkoilijaa tunnisti pennun ja niin koira pääsi turvallisesti kotiin. Huokaisin helpotuksesta....pelkäsin jo hetken, että se muuttaa meille.

 Pääsiäinen sujui loppujen lopuksi ihan mukavasti.Yhtenä päivänä tuli kuusi vierasta. Suhtaudun kaikkiin vieraisiin varauksella... varsinkin jos nauretaanja lauletaan...sitä huumoria en meinaa millään ymmärtää. Onnekseni loput päivät sujuivat rauhallisesti. Emäntä luki monta kirjaa shaalin alla sängyssä maaten ja minä nuokuin ja nukuin tyytyväisenä emännän vieressä välillä rapsutuksia vaatien.

Onni on köyhälle tonni, rikkaalle milli, mulle tunne villi!
- Timo Aaltonen

                                          Tällainen kaljuuntuva koirakin tarkenee ulkona jo ilman takkia.

Tänään pääsin auton kyytiin. Aluksin pelkäsin ja tärisin, sillä luulin, että minut viedään joko eläinlääkärille tai trimmaukseen.
Emäntäni kävi ostamassa kukkapuskan, joten silloin vasta älysin, että olemme menossa kylään. 
Nukuin yli tunnin auton takapenkillä ja kun heräsin olimme perillä mummin ja ukin luona.
Ukki vei minut lenkille ja olin aivan täpinöissäni uusista hajuista. Valokuvassa istun kyläpaikan sohvalla.                                                        

 9 vuotiaan kääpiösnautserin KOIRANELÄMÄÄ

Tänään pääsin emännän ja isännän kanssa
mummun luo kylään.
Mummu oli ostanut minulle kaupasta koiran herkkuja.

Tämä lumiukko on minun ja monen muun karvaisen kaverin lenkkipolun varrella.

KOIRANELÄMÄÄ

Olen 9 vuotias kääpiösnautseri Sulo.
Vietän iloista koiranelämää perheeni kanssa.




AHAA!  Uusi muonapussi




Emäntä laittaa muonat pakastusrasioihin.
Suoritan laaduntarkastuksen itse




maistamalla muutaman pipanan




jokaisesta rasiasta...kelpaa...
Saa pakastaa!
EI iske varastopunkit EI!




Urakan jälkeen on ihan pakko päästä  ulos!